Usein kysyttyä

Usein kysytyt kysymykset

Saat asumisen asiat nopeasti hoidettua, kun otat yhteyttä oikeaan paikkaan. Ilmoita huoneistossa, yhteistiloissa tai piha-alueella havaitsemasi viat suoraan huoltoyritykseen.

 

Ota yhteyttä huoltoyhtiöön:

  • Vikatapauksissa, esimerkiksi kun hissi on rikki tai taloyhtiön yhteissauna ei lämpene.
  • Vahinkotapauksissa, esimerkiksi kun havaitset vesivuodon.
  • Puhtaanapitoon, talvikunnossapitoon tai piha-alueen hoitoon liittyvissä asioissa, esimerkiksi hiekoituksen määrässä.
  • Kun olet unohtanut avaimet, ja tarvitset avauspalvelua.

 

Ota yhteyttä isännöitsijään, kun:

  • Ilmoitat laajasta vahinkotapauksesta, esimerkiksi vesivahingosta.
  • Teet muuttoilmoituksen.
  • Ilmoitat omistuksesi osakeluetteloon.
  • Teet ilmoituksen remontista.
  • Tarvitset isännöitsijäntodistuksen.
  • Asiasi liittyy vastikemaksuihin.’

Sähköautojen yleistyessä aihe on ajankohtainen taloyhtiössä. Taloyhtiön asukas ei voi ladata sähköautoa ilman taloyhtiön myöntämää lupaa, koska lataamiseen tarvitaan kiinteistösähköä.

 

Pohdittavia kysymyksiä asiasta päätettäessä ovat muun muassa, kuinka paljon latauspisteitä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, mikä on kiinteistön sähköverkon kapasiteetti ja kunto, ja kuinka monta latauspistettä voidaan tehdä ilman muutoksia nykyiseen sähköjärjestelmään. Samalla varmistetaan hankkeen oikeudenmukainen kustannustenjako.

Keskeistä latauspaikoista päätettäessä on selvittää, mikä toteutustapa on taloyhtiössämme soveltuvin lataamisen mahdollistamiseksi.

 

Sähköautojen latauspisteet ja niiden rakentaminen on yleensä yhtiökokouksessa käsiteltävä asia. Osakas voi pyytää hallitusta selvittämään asiaa tai tehdä itse kirjallisen esityksen, että asia käsitellään yhtiökokouksessa. Ole yhteydessä isännöitsijään posti@talovarma.fi jos sinulla on tarvetta latauspisteelle.

Isännöintitoimistoon tulee toimittaa:

  • kauppakirja
  • kopio osakekirjasta siirtomerkintöineen
  • Todistus varainsiirtoveron maksusta (ostaja toimittaa)

 

Toimitus esim. sähköpostitse, pdf tiedostoina.

Kauppa-asiakirjat sisältävät henkilötietoja, joten ne on syytä lähettää tietoturvallisesti. Lomakkeet sivustolla on linkki, josta meille voi lähettää turvapostia.

 

Muuta muistettavaa:

  • Täytä muuttoilmoitus lomakkeet sivustolla; poismuutto (välitämme ilmoituksen myös huoltoyhtiölle)
  • Irtisano kirjallisesti mahdollinen autopaikka, saunavuoro tms.
  • Ilmoita vesimittarilukemat veden tasauslaskutusta varten

posti@talovarma.fi

Vaihto
•vaihtokirja, josta käy ilmi luovuttaja, luovutuksensaaja sekä vaihdon kohteet
•vaihtoarvot ja mahdollinen väliraha
•hallinta- ja omistusoikeuden siirtyminen
•vaihdon muut ehdot
•osakekirja
•katkeamaton luovutusmerkintöjen sarja
•varainsiirtoverolaskelman ilmoitusosa

 

Lahjoitus
•lahjakirja
•lahjoittaja, lahjansaaja sekä lahjoituksen kohde riittävästi yksilöitynä
•hallinta- ja omistusoikeuden siirtyminen
•lahjan muut ehdot
•osakekirja
•katkeamaton luovutusmerkintöjen sarja

 

Jakamaton kuolinpesä
•vainajan sukuselvitys
•perukirja
•osakekirja
•saajan hallinnassa
•katkeamaton luovutusmerkintöjen sarja

 

Perinnönjako
•vainajan sukuselvitys
•perukirja
•mahdollinen osituskirja, jos vainaja oli naimisissa
•perinnönjakokirja
•vainaja ja perinnön saajat
•perinnön muut ehdot
•lainvoimaisuus
•osakekirja
•saajan hallinnassa
•katkeamaton luovutusmerkintöjen sarja

 

Testamentti
•vainajan sukuselvitys
•perukirja
•testamentti
•testamentin tekijä ja saaja
•testamentin muut ehdot
•lainvoimaisuus
•osakekirja
•saajan hallinnassa
•katkeamaton luovutusmerkintöjen sarja

 

Ositus
•osituskirja
•osapuolet
•osituksen muut ehdot
•lainvoimaisuus
•vainajan sukuselvitys
•perukirja
•osakekirja
•saajan hallinnassa
•katkeamaton luovutusmerkintöjen sarja

Valtakunnalliseen huoneistotietojärjestelmään kootaan sähköisesti osakehuoneistojen omistajatiedot, panttaustiedot ja rajoitukset. Sähköinen omistajamerkintä korvaa paperisen osakekirjan.

Ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt siirtyvät Maanmittauslaitoksen ylläpitämään järjestelmään viimeistään vuoden 2023 loppuun mennessä. Siirto on myös tämän määräajan jälkeen mahdollista, mutta muuttuu maksulliseksi. Uudet taloyhtiöt tulivat järjestelmän piiriin jo tammikuusta 2019 lähtien. Taloyhtiö siirtyy huoneistotietojärjestelmään siirtämällä osakeluettelon ylläpidon Maanmittauslaitokselle.

Vastuu huoneistotietojärjestelmään siirtymisestä on taloyhtiöllä. Käytännössä siirron hoitaa useimmiten isännöintiyritys. Siirrosta ja sen ajankohdasta tulee sopia taloyhtiön ja isännöintiyrityksen välillä. Ensimmäiset osakeluetteloiden siirrot isännöintijärjestelmistä ovat mahdollisia aikaisintaan tänä keväänä.

Paperisen osakekirjan mitätöinnistä eli muuttamisesta sähköiseksi omistusmerkinnäksi huolehtii jokainen osakkeenomistaja itse. Tämä tapahtuu kuitenkin vasta sen jälkeen, kun taloyhtiön omistajatiedot on siirretty huoneistotietojärjestelmään.

Osakkaille tiedotetaan erikseen, kun taloyhtiön osakeluettelo on siirretty huoneistotietojärjestelmään. Tämän jälkeen annetaan tarkemmat ohjeet, miten osakkaiden tulee toimia. Lisätietoja osakekirjan mitätöinnistä löytyy Maanmittauslaitoksen www.maanmittauslaitos.fi/huoneistot-ja-kiinteistot -sivustolta.

Kadonneesta avaimesta tulee ilmoittaa taloyhtiöön. Isännöitsijä kartoittaa pitääkö esim. yleisten tilojen suhteen ryhtyä uudelleen sarjoittamiseen.

Uusi avain- tai sarjoitustilaus tehdään isännöitsijäntoimiston kautta, sillä näiden tulee olla taloyhtiön sarjaa, jolloin tilaukseen tarvitaan lukostotietojen lähettämistä lukkoliikkeelle.

 

Kotiavaimista kannattaa pitää hyvää huolta, eikä avainnippuun pidä kiinnittää asunnon tietoja tai osoitetta. Seuraavat ohjeet on hyvä pitää mielessä:

 

  • Mikäli avaimesi häviävät, ilmoita asiasta heti isännöintiyritykseen.
  • Jos et pääse huoneistoon, ole yhteydessä huoltoyritykseen. Ovenavauksen yhteydessä huoltoyhtiö selvittää avausta pyytävän henkilöllisyyden.
  • Oven avaaminen on maksullista, ja palvelun hinta riippuu viikonpäivästä ja vuorokaudenajasta.
  • Osakas voi hankkia asunnon ulko-oveen turvalukon, varmuusketjun ja ovisilmän. Ulko-oveen tehtävistä muutoksista täytyy kuitenkin tehdä remontti-ilmoitus. Asennuksen saa aloittaa, kun taloyhtiö on antanut luvan.

Turhia vesivuotoja voi välttää tarkkailemalla hanojen, altaiden ja suihkun kuntoa. Ilmoita aina huoltoyhtiölle, jos asunnon hana, suihku, käsisuihku, putkiliitin tai wc-pönttö vuotaa.

 

Pienikin vuoto aiheuttaa yhtiölle suuria ylimääräisiä kustannuksia. Esimerkiksi ompelulangan suuruinen vesivuoto voi kuluttaa vettä 36 litraa/vrk ja lyijykynän suuruinen 720 litraa/vrk.

 

Hanat ja altaat:

Osakas vastaa asunnon altaista. Taloyhtiö vastaa perustasoisista hanoista ja hanatiivisteistä, altaiden hajulukoista ja putkistoista. Tunnustele, onko altaan, putkiston tai hanan juureen valunut vettä.

 

Vesivaurioita voi olla vaikea havaita, jos keittiön allaskaappi on täynnä muovipusseja tai tyhjiä pulloja. Kannattaa siis siivota ja tyhjentää keittiön alakaapit riittävän usein.

 

Suihku ja käsisuihku:

Osakas vastaa suihkun ja käsisuihkun eli bideen kunnossapidosta. Tarkista, että suihkutanko sekä letkut, suuttimet ja liitokset ovat ehjät. Irronnut letku pitää kiinnittää uudelleen ja rikkoutuneet osat uusia.

 

Wc-pönttö:

Taloyhtiö vastaa wc-pöntön kunnossapidosta. Tarkkaile, vuotaako wc-pönttö. Vuodon voi huomata esimerkiksi pöntön vedenpinnan noususta tai lattialle valuneesta vuodosta. Myös viemärinhaju voi olla vian merkki. Yleensä syynä on poistoputken kulunut tiiviste.

Pönttö voi valuttaa huomaamatta myös huuhteluvettä pienenä liruna. Vuodon voi paikantaa asettamalla palan vessapaperia pöntön sisäosan takaseinämälle.

Huumeet ovat aina poliisiasia. Mikäli epäilet, että jossain asunnossa käytetään tai kasvatetaan huumeita, ota yhteyttä suoraan poliisiin.

 

Taloyhtiön rapussa voi esimerkiksi haista imelän makeahko kannabiksen haju, tai liikkeellä saattaa olla runsaasti vieraita myös öiseen aikaan. Isännöintiyritykseen posti@talovarma.fi on hyvä ilmoittaa asiasta tämän jälkeen.

Osakas vastaa astianpesukoneen ja liitäntöjen kunnossapidosta. Astiapesukoneen saa asentaa ja huoltaa vain pätevöitynyt putkiliike.

 

Astianpesukone voi aiheuttaa asunnossa vuodon, jos se on väärin asennettu, poistoputki on huonokuntoinen tai vesijohto on rikkoutunut. Astianpesukone voi myös vuotaa luukun kohdalta tai koneen alta. Astianpesukone voi vuotaa pesukoneen alle tai allaskaappiin ja vahingoittaa lattiaa tai rakenteita.

 

Näin vähennät astianpesukoneen vuotoriskiä:

 

  • Asennuta koneen alle vuotokaukalo. Vuotokaukalo ei kuitenkaan paljasta allaskaapin vuotoja, sillä astianpesukoneen hanaliitokset ovat vuotokaukalon ulkopuolella.
  • Seuraa koneen toimintaa. Kokeile kädellä, vuotaako kone jostakin kohtaa.
  • Käytä astianpesukonetta vain, kun olet itse paikalla.
  • Sulje koneen vesiliitäntä, kun konetta ei käytetä.
  • Puhdista suodattimet koneen käyttöohjeen mukaan.
  • Uusi rikkinäinen astianpesukoneen vesijohto.

Asbestikartoitusta ei tarvitse tehdä osakkaiden omien huoneistoremonttien yhteydessä, jos taloyhtiö on rakennettu vuoden 1994 jälkeen ja asunnot täyttävät nykyisen sääntelyn edellytykset.

Asbestikartoitus tulee tehdä, jos taloyhtiö on rakennettu ennen vuotta 1994 ja asunnon pintoja tai rakenteita puretaan esimerkiksi huoneistoremontin yhteydessä. Myös vanhojen tapettien repiminen kuuluu tällaisiin töihin.

Asbestikartoitusta ei kuitenkaan tarvitse teettää vähäisistä töistä, kuten reikien poraamisesta seiniin.

Asbestikartoitus tulee teettää ammattilaisella aina ennen purkutyötä. Mikäli asbestia löytyy, purku tehdään asbestipurkutyönä Aluehallintoviraston ohjeen mukaan. Asbestikartoituksen ja -työn kustannukset maksaa osakas.

Jo remonttia suunnitellessa on syytä huomioida, että kartoitus ja mahdolliset purkutyöt voivat viivästyttää remontti-ilmoituksen käsittelyä ja varsinaisia remonttitöitä. Asunnon remonttia ei saa aloittaa ennen kuin asbestikartoitus on tehty.

Ota asbestiin ja remontti-ilmoituksiin liittyvissä kysymyksissä yhteyttä isännöintiyritykseen.

Asbestia voi löytyä muun muassa eristeistä, asbestisementtilevyistä, lattiamateriaaleista ja tiivisteistä. Asbesti ei ole vaarallista ehjänä talon rakenteissa. Purkutyössä syntyvä hienojakoinen pöly on kuitenkin erittäin haitallista ja voi aiheuttaa erilaisia keuhkosairauksia.

Syksyn ja talven myötä asunto saattaa tuntua vetoisalta tai viileältä. Muistathan kuitenkin, ettei asunnon ilmanvaihtoventtiilejä saa peittää tai tukkia talvellakaan. Ilman tulee vaihtua asunnossa myös kylmään aikaan, jotta sisäilma pysyy laadukkaana.

 

Varo, ettet muuta poistoilmaventtiilin säätöjä pyörittämällä venttiilin keskellä olevaan lautasta. Voit testata poistoilmanvaihtoventtiilin toiminnan, kun asetat sen päälle paperiarkin. Jos paperiarkki pysyy venttiilissä kiinni, venttiili toimii riittävästi.

 

Jos ikkunoissasi on ns. karmiventtiilit eli huoneiston korvausilma vaihtuu ikkunanpuitteen kautta, ikkunoita ei saa tiivistää täysin ilmatiiviiksi vaan tiivisteisiin on jätettävä rako.

 

Jos huomaat ongelmia ilmanvaihdossa, ota yhteyttä huoltoyhtiöön.

Täytä muutostyöhakemus (linkki hakemukseen). Hakemuksessa tulee olla tiedot asennettavan ilmalämpöpumpun merkistä, mallista (huom. desibelirajat) ja asennuksen suorittavasta yrityksestä.

Hallitus käsittelee hakemuksen ja sen tiedot tallennetaan huoneiston huoltomuistioon.

Ilmalämpöpumput ovat osakkaiden asennuttamia eivätkä täten kuulu taloyhtiön perustasoon tai taloyhtiön kunnossapitovastuulle, joten osakas vastaa myös pumpun kunnossapidosta.

 

Asunnon ilmalämpöpumpun toiminta kannattaa tarkistaa säännöllisesti käyttöohjeen mukaan. Tukkeutunut poistoputki tai pumppu voi vuotaa lauhdevettä asuntoon ja aiheuttaa kosteusvaurion. Ilmalämpöpumppu on myös syytä pitää puhtaana imuroimalla suodattimet käyttöohjeen mukaisesti.

 

Jos olet uusimassa pelkästään keittiökaappejasi tai kodinkoneita, voit tehdä remontin ilman remontti- eli muutostyöilmoitusta taloyhtiölle.

Taloyhtiön luvan tarvitset keittiöremontillesi, jos remontissa uusitaan esimerkiksi asunnon viemäri- tai käyttövesiputkia, vesialtaita, sähköjohtoja, pistorasioita tai lämmityspattereita tai remontti vaikuttaa ilmanvaihtoon. Huomioi myös, että sinun on mahdollisesti teetettävä asbestikartoitus purettaviin materiaaleihin ennen purkutyötä, jos rakennus on rakennettu ennen vuotta 1994. Asbestikartoituksen kulut maksaa osakas.

Remontti-ilmoitus tehdään useimmiten sähköisesti isännöintiyrityksen nettisivuilla. Tee ilmoitus hyvissä ajoin ennen töiden aloitusta. Töitä ei saa aloittaa ennen kuin ilmoitus on käsitelty, ja olet saanut luvan töiden aloittamiseen. Kun remontti alkaa, muista ilmoittaa siitä muille asukkaille esimerkiksi ilmoitustaululla.

Muista myös:

  • Astianpesukoneen saa asentaa vain pätevöitynyt putkiliike tai putkiasentaja.
  • Astianpesukoneen alle asennetaan vuotokaukalo.
  • Hajulukko kannattaa uusia aina keittiöremontin yhteydessä.
  • Keittiöihin ei suositella puuparketti- tai laminaattiparkettilattioiden asentamista, koska ne eivät yleensä kestä roiske- tai vuotovesiä.

Taloyhtiöllä on oikeus valvoa osakkaan tekemiä remontteja, ja keittiö on syytä tarkastaa remontin päätteeksi. Valvonnan tekee joko isännöintiyrityksen tekninen asiantuntija tai taloyhtiön valitsema ulkopuolinen ammattilainen. Valvontatyön maksaa osakas.

Asuntokohtaiset remontit ovat osa taloyhtiön normaalia elämää. On kuitenkin hyvä muistaa, että huoneistoremontin melu kuuluu usein selvästi naapurihuoneistoihin. Remontista ja sen kestosta tulisi ilmoittaa naapureille hyvissä ajoin esim. lapulla ilmoitustaululle.

 

Melua aiheuttavaa remonttia ei saa tehdä pyhäpäivisin eikä öisin. Esimerkiksi poraus ja piikkaus ovat tällaisia remontin vaiheita. Yörauhan tarkan ajan voi tarkistaa taloyhtiön järjestyssäännöistä.

Osakas saa remontoida asuntoaan, mutta remontin saa käynnistää vasta, kun on saanut taloyhtiön luvan. Kun suunnittelet remonttia asuntoosi, muista tehdä siitä remontti- eli muutostyöilmoitus isännöintiyritykseen. Ilmoitus tarvitaan esimerkiksi asuntokauppojen tietoihin sekä naapureiden huomioimiseksi. Ilmoituksella voit myös saada mahdollista hyvitystä taloyhtiöremontissa.

 

Ilmoita muun muassa näistä remonteista:

 

  • Astianpesukoneen asentaminen, jos koneen vesi- ja viemäriletkulle tai sähköjohdolle ei ole liitäntävalmiutta
  • Hanan vaihtaminen
  • Ilmalämpöpumpun asentaminen
  • Integroidun lieden, liesikuvun tai ilmanvaihtoon kytketyn liesituulettimen poistaminen tai asentaminen
  • Keittiökaappien vaihtaminen
  • Keittiön siirtäminen toiseen huonetilaan
  • Kylpyhuoneen oven uusimisen
  • Kylpyhuoneremontti
  • Lattiamateriaalien uusiminen (muovimaton tilalle laminaatti tai parketti)
  • Osakashallinnassa olevan pihanmuutostyöt
  • Parvekkeen lasien asennus tai uusiminen
  • Parvekkeen lattian pinnoitteen vaihtaminen
  • Pyykinpesukoneen asentaminen, jos koneen vesi- ja viemäriletkulle tai sähköjohdolle ei ole liitäntävalmiutta
  • Saunan rakentaminen
  • Sähkö-, putki- ja viemäriasennukset
  • Terassin rakentaminen
  • Ulko-oven ovisilmän tai turvalukon asentaminen
  • Väliseinän purkaminen tai rakentaminen
  • Wc-istuimen vaihtaminen

 

Taloyhtiö on rakennettu ennen vuotta 1994, joten ennen remonttia on tehtävä asbestikartoitus.

 

Remontin tekijä vastaa ilmoituksen käsittelystä aiheutuvista kustannuksista. Osakas vastaa myös työn toteuttamiseen liittyvistä taloyhtiön valvontakuluista.

 

Kaikesta ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa, esimerkiksi tapetoinnista ja seinien maalaamisesta. Jos olet epävarma, pitääkö remontista ilmoittaa, ole meihin yhteydessä posti@talovarma.fi tai 09 256 2024.

Jos häiritsevä toiminta on jatkuvaa ja toistuvaa, pitää siihen puuttua. Ensimmäiseksi kannattaa ottaa suoraan yhteyttä naapuriin. Usein pelkkä keskustelu saattaa riittää, sillä asukas ei välttämättä ymmärrä olevansa häiriöksi.

 

Jos häiritsevä käyttäytyminen kaikesta huolimatta jatkuu, kannattaa parin naapurin kanssa yhdessä kirjata ylös päivämäärät ja kellonajat, sekä millaisesta häiriöstä on kyse. Ole tämän jälkeen yhteydessä isännöitsijään posti@talovarma.fi

 

Kannattaa kuitenkin muistaa, että isännöinti, huoltoyhtiö tai taloyhtiön hallitus ei voi toimia poliisin puolesta. Akuuteissa häiriötilanteissa pitää aina soittaa hätänumeroon.

 

Naapurista kuuluva häiritsevä meteli

  • Satunnaiset juhlat kuuluvat normaaliin elämään. Yörauhan aikana metelistä kannattaa huomauttaa asiasta suoraan juhlijoille.
  • Jos melu on rajua ja epäilet rikosta, soita aina suoraan hätänumeroon 112.
  • Jos melu on toistuvaa, listaa tarkat tiedot metelin ajankohdista ja ilmoita tiedot isännöitsijälle.

 

Huoli naapurin hyvinvoinnista

  • Kerro huolesta omaisille, jos tapaat heitä rappukäytävässä tai pihalla.
  • Ole yhteydessä kunnan sosiaaliviranomaiseen ja tee huoli-ilmoitus.
  • Hätätilanteissa soita kuitenkin suoraan 112.

 

Huoli naapurin lemmikistä

  • Jos esimerkiksi koiran haukuntaa kuuluu päivisin, ole ensin yhteydessä naapuriin.
  • Jos haukkuminen on toistuvaa ja pitkäkestoista, kirjaa ajankohdat ylös ja ilmoita isännöitisjälle.
  • Jos epäilet, että lemmikkiä laiminlyödään, tee eläinsuojeluilmoitus kunnalle.

 

Epäilys huumeista taloyhtiössä

  • Ole huumeista aina ensin yhteydessä poliisiin.
  • Ilmoita sen jälkeen asia tiedoksi myös isännöitsijälle.

Yksittäisestä ötökästä ei tarvitse vielä huolestua, mutta jos asunnossa tai talon rakenteissa liikkuu useampia ötököitä, on asiasta syytä ilmoittaa isännöintiyritykseen. Isännöinti arvioi, täytyykö jonkinlaisiin toimenpiteisiin ryhtyä koko taloyhtiön osalta. Yleensä tehtävään palkataan ammattimainen tuholaistorjuja.

Mikäli huomaat vartalossasi pieniä puremajälkiä tai sängyssä tai sen jaloissa tummia pilkkuja, voi kyseessä olla lude. Ota lude-epäilystä aina yhteyttä isännöintiyritykseen. Luteiden hävittäminen on ammattilaisen tehtävä.

Ohjeita asukkaalle ötököiden häätämiseen kotoa

  • Kodin tuholaisia voi tunnistaa verkosta löytyvistä ohjeista.
  • Siivoa asunto huolellisesti lattianrajoja myöten.
  • Jos tuholaiset ovat keittiössä, hävitä niiden saastuttamat elintarvikkeet. Sulje käyttökelpoiset elintarvikkeet esimerkiksi rasioihin.
  • Jos kyseessä ovat tekstiilituholaiset, säilö ehjät tekstiilit esimerkiksi kannelliseen muovirasiaan.
  • Sokeritoukkien torjumiseksi on tärkeää pitää kosteat tilat mahdollisimman kuivana ja tuulettaa kylpyhuone suihkussa käymisen jälkeen. Sokeritoukka on itsessään vaaraton.

Erilaiset tupakointiin liittyvät ongelmatilanteet kannattaa ratkaista ensisijaisesti keskustelemalla. Toimiva vaihtoehto voi olla myös tupakointipaikan perustaminen taloyhtiön pihalle. Tupakointikiellon hakeminen vie aikaa ja tuo taloyhtiölle kustannuksia, joten viranomaiskieltojen hakemista harkitaan tarkasti.

 

Nämä lähtökohdat on hyvä tietää tupakointikiellon hakemisesta:

 

  • Laki antaa taloyhtiöille mahdollisuuden hakea tupakointikieltoa huoneistoon kuuluvalle parvekkeelle, huoneiston ulkotilaan ja jopa sisätiloihin.
  • Kiellot määrää kunnan viranomainen taloyhtiön hakemuksen perusteella.
  • Yksittäinen asukas ei voi hakea tupakointikieltoa.
  • Kunta määrää kiellon, jos savu voi kulkeutua rakenteen tai muun olosuhteen takia toiseen huoneistoon, sen parvekkeelle tai ulkotilaan.
  • Tupakointikielto voidaan määrätä myös huoneiston sisälle, jos savun kulkeutumista ei voida ehkäistä rakenteita korjaamalla.

 

Näin tupakointikieltoa haetaan

Viranomaiskiellon hakemisesta päätetään yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä (yli 50 % annetuista äänistä kannattaa hakemista).

 

Tupakointikiellon hakeminen voi tulla yhtiökokouksen päätettäväksi kolmella tavalla:
1. Taloyhtiön johto vie asian yhtiökokoukseen.
2. Osakas esittää kirjallisen vaatimuksen ottaa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi.
3. 1/10 osakkaista vaatii kirjallisesti ylimääräistä yhtiökokousta kieltoasian käsittelyä varten.

 

Jos yhtiökokous päättää hakea tupakointikieltoa ja yhtiökokouspäätöksen kolmen kuukauden moiteaika on kulunut umpeen, tehdään hakemus kunnan viranomaiselle.

 

Jos kielto tulee voimaan, valvojana on kunta. Kunta voi asettaa kiellon rikkojalle uhkasakon.

Osallistumalla yhtiökokoukseen pääset vaikuttamaan asumiskustannuksiisi. Yhtiökokouksessa saat tietoa ja perusteluja siitä, miten omaisuuttasi hoidetaan. Voit myös vaikuttaa hallituksen valintaan ja varmistat, että sopivimmat henkilöt hoitavat omaisuuttasi.

 

Varsinaisen yhtiökokouskutsun saat myöhemmin, viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

 

Jos haluat asian yhtiökokouksen käsiteltäväksi, toimita esitys kirjallisesti isännöitsijälle. Voit toimittaa viestisi taloyhtiösi kotisivujen/huoneistotieto.fi:n kautta, sähköpostitse posti@talovarma.fi tai kirjeitse osoitteeseen:

 

Kiinteistöpalvelu Talovarma Oy

Ahventie 4 A 10

02170 Espoo

Yhtiökokouksen lähestyessä tuloutuksen ja rahastoinnin väliltä valitseminen saattaa herättää kysymyksiä.

Osakkaat voivat maksaa taloyhtiölainan osuutensa takaisin joko kerralla lainaosuussuorituksena ennalta määrättynä ajankohtana, tai lainaa voi lyhentää kuukausittaista pääomavastiketta maksamalla. Kirjanpidossa on kaksi vaihtoehtoista tapaa käsitellä maksusuoritukset: tuloutus tai rahastointi.

Tulouttaminen tarkoittaa, että taloyhtiön kirjanpidossa pääomavastikkeet merkitään tuotoiksi taloyhtiön tuloslaskelmaan.

Rahastointi tarkoittaa, että pääomavastikkeet kirjataan kirjanpidossa taloyhtiön taseeseen rahastoon.

Osakkaalle, joka asuu huoneistossaan, ei ole tuloutuksen ja rahastoinnin välillä suurta eroa. Kummassakaan tapauksessa hän ei saa verohyvitystä taloyhtiön remonttikustannuksista.

Sijoittajaosakkaan kannalta tuloutuksella ja rahastoinnilla on merkittävä ero. Jos pääomavastikkeet on käsitelty tuloutuksena, hän saa vähentää ne verotuksessa vuokratuloista. Tuloutukseen sisältyy kuitenkin riski, että taloyhtiölle muodostuu verotettavaa tuloa.

Kaikkien taloyhtiön osakkaiden suorituksia on käsiteltävä samalla tavalla. Maksusuoritukset voidaan kuitenkin jakaa esimerkiksi niin, että rahoitus- eli pääomavastikkeet tuloutetaan ja lainaosuussuoritukset rahastoidaan.

Päätös siitä, käytetäänkö taloyhtiön kirjanpidossa tuloutusta vai rahastointia, tehdään aina yhtiökokouksessa. Lisätietoja aiheesta voit lukea esimerkiksi verohallinnon sivuilta.

 

Taloyhtiössä ylin päätäntävalta on yhtiökokouksella, joka valitsee useimmiten osakkaista muodostuvan hallituksen.


Yhtiökokous

  • vahvistaa tilinpäätöksen ja seuraavan vuoden talousarvion
  • päättää vastikkeiden suuruudesta
  • päättää taloyhtiön kuntoon ja asuntojen arvoon vaikuttavista suurista hankinnoista ja korjauksista
  • valitsee hallituksen ja tilin- / toiminnantarkastajan


Hallitus

  • huolehtii yhtiökokouksen päätösten toteutumisesta
  • tekee päätöksiä yhtiökokouksen hyväksymän talousarvion rajoissa
  • tekee sopimuksen isännöintiyrityksen kanssa ja seuraa sopimuksen toteutumista
  • huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan järjestämisestä
  • vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on järjestetty


Hallituksen puheenjohtaja

  • johtaa ja ohjaa hallitustyötä, vastaa hallituksen toimivuudesta
  • sopii yhteistyöstä ja valtuuksista isännöitsijän ja hallituksen jäsenten kanssa
  • puheenjohtaja ei voi yksin päättää asioista, vaan hallitus tekee päätökset yhdessä
  • äänestystilanteissa, joissa on tasatulos, puheenjohtajan ääni ratkaisee


Isännöinti

  • tuottaa isännöintisopimuksen mukaiset palvelut
  • toimeenpanee yhtiökokousten ja hallituksen kokousten päätökset
  • valmistelee asiat ja käyttää tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita
  • huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa
  • vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty
  • huolehtii, että päätöksissä noudatetaan yhtiöjärjestystä ja lakia sekä huolehtii osakkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta


Tilin- ja toiminnantarkastajat

  • varmentavat, että taloyhtiön kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto on hoidettu lain ja päätösten mukaisesti
  • voivat esittää huomautuksia hallitukselle, isännöitsijälle tai muulle vastuuvelvolliselle asioista, joista ei ole mainintaa tilin- / toiminnantarkastuskertomuksessa

Tilinpäätös

Kertoo, paljonko vastikkeita on kerätty ja mihin taloyhtiön rahat kuluneet verrattuna edelliseen tilikauteen.  Taloyhtiön tilinpäätös tehdään vuosittain, yleisimmin tilikausi on 1.1. – 31.12.

 

Toimintakertomus

Erittelee, mihin kerätyt yhtiövastikkeet on käytetty, millaisia lainoja taloyhtiöllä on, miten talousarvio on toteutunut, millaista talouskehitystä on odotettavissa sekä mitä olennaisia tapahtumia, kuten remontteja, taloyhtiössä on ollut tilikauden aikana.

 

Tuloslaskelma

Tuloslaskelma näyttää, mistä rahat ovat taloyhtiöön tulleet ja mihin ne ovat menneet tilikauden aikana.

 

Tase

Tase kertoo, kuinka paljon taloyhtiöllä on varoja ja velkaa. Tase ei välttämättä kerro mitään rakennusten ja kaluston todellisesta arvosta. Ison yhtiön kirjanpitoarvo voi olla puoli miljoonaa, kun kiinteistön todellinen arvo on kymmenkertainen.

 

Vastikelaskelmat

Laskee taloyhtiön kerättyjen vastikkeiden ja kulujen erotuksen. Kaikista vastikkeista, kuten hoito- ja rahoitusvastikelaskelmista, tehdään omat vastikerahoituslaskelmat. Laskelmilla varmistetaan, että kullakin vastikkeella katetaan vain niitä menoja, joihin vastike voidaan käyttää.

Jos vastikerahoituslaskelma osoittaa alijäämää, se tarkoittaa usein, että vastiketta on seuraavana vuonna nostettava.

 

Talousarviovertailu

Paljastaa, onko tilikausi toteutunut, kuten isännöitsijä ja hallitus talousarviovertailussaan esittivät. Poikkeamia esiintyy useimmiten korjaus- ja lämmityskuluissa. Esimerkiksi talven säitä on vaikea ennakoida.

 

Poistot

Ovat kirjanpitokeino yhtiön verotettavan tulon säätelemiseen. Näitä voidaan tehdä esimerkiksi ruohonleikkurista, lumilingosta, väestönsuojan rakentamisesta tai piha-alueiden asfaltoinnista.

 

Rahastointi

On keino kerätä osakkailta verovapaita maksuja esimerkiksi putkiremontin kattamiseksi. Rahastoidut varat käytetään myöhemmin lainan lyhentämiseen. Esimerkiksi lainanlyhennysrahasto, johon rahastoidaan rahoitusvastikkeet ja osakkaiden maksamat lainaosuudet lainan lyhentämistä varten.

 

Asuintalovaraus

Antaa mahdollisuuden kerätä osakkailta verovapaata rahaa, jota käytetään myöhemmin esimerkiksi korjaushankkeisiin.